Ajatuksia elämän aavalta ulapalta

Kaikki blogit puheenaiheesta Tekoäly

Uusi lukutaito kieltenopiskelun avuksi - Anna tekoälyn opettaa

Päivitetty 25.6. 12:00

Kun olen käynyt läpi erilaisia tapoja opiskella kieltä, on tehokkaimmalta vaikuttanut opiskellun kielen tekstien kääntäminen ja nykyään, kun sen voi antaa tekoälyn tehtäväksi, jää tehtäväksi vain eri kielten sanojen yhdistäminen toisiinsa ja juuri sitä tarkoitan uudella lukutaidolla.

Toimittaja höpsi tekoälystä

Ei ole harvinaista, että toimittajat eivät ymmärrä mistä puhutaan, varsinkaan jos kyse tekoälystä. Torstain Ylen Aamu-tv:ssä oli ”tekoälyn kehittämä viski”. Ikäänkuin esimerkiksi työkalu loisi kirjan eikä kirjailja. 

Myöhemmin sama toimittaja höpsi lisää ymmärtämättä mistä kyse: ”tekoälyt osaavat tehdä musiikkia, jota ihmiskorva ei tunnista koneen tekemäksi. Tulevaisuudessa jopa kirjoitetaan romaaneja ...”. Myöskin singulariteettiä vilautettiin.

Syväoppimisen hybris

Tekoälystä keskustelu mediassa muistuttaa paljolti keskustelua uskomushoidosta. Yksittäistapauksista tehdään yleistyksiä, usein markkinamiesten / konsulttien / puoskareiden informaatioon perustuen. Sitten on puhdasta roskaa: 

”Syväoppiminen (deep learning) on neuroverkkoon perustuva tapa tekoälylle oppia jäljittelemällä ihmisaivojen tapaa oppia. Syväoppimisessa virtuaaliset neuronit mallintavat todellista aivotoimintaa kerros kerrokselta.” Wiki

Iltalehti höpsi tekoälystä

Kunpa senttarit oppisivat edes lukemaan, niin kirjoituksetkin voisivat parantua.

Nythän oli kyse vain tästä: 

”DiRVA-projektissa (Building evidence of the value of digital healthcare solutions) tarkasteltiin potilasvirran hallintaan tarkoitettua järjestelmää. Tarkoituksena oli ohjata potilaat oikeaan hoitopaikkaan ja välttää näin turhia käyntejä ja puheluita terveyskeskukseen.”

 

Iltalehti höperehtii myös innovaatioista:

”Uudet innovaatiot nopeasti käyttöön.”

 

 

Tervehtimiskulttuuri AI:n näkökulmasta

Tervehtiminen on ajanhukkaa, varsinkin jos kohtelee kaikkia ihmisiä samalla tavalla. Ei anna tuttavuuksille, sukulaisille ja hyville kavereille erilaista kohtelua kuin muille. Keinoälyllähän sellaisia ei loogisesti pitäisi olla.

Vastaantulevien ihmisten tunnistaminen syö resursseja muista toiminnoista, jatkuva prosessointi tervehdittävien yksilöiden tunnistamiseksi on aika- ja ajatteluyksiköiden tuhlaamista. Tämän ajan voisi käyttää vaikka omien sisäisten prosessien optimointiin, jos ei muuta hyötykäyttöä satu olemaan.

Mitä on olla ihminen?

Seison muotokuvan edessä taidegalleriassa. Valokuvassa vanhempi aasialainen herra katsoo tyhjyyteen. Siirryn seuraavan kuvan ääreen. Siinä kaunis, nuori nainen katsoo kainosti alaspäin. Tunnen heti, että tämä ei ole oikea ihminen, vaikka hahmo tuottaa varmasti lähes jokaisessa meistä kokemuksen kauneudesta ja miellyttävyydestä.  Edessäni on nyt Erica, androidi  eli ihmistä muistuttava robotti. Itse asiassa en tiedä, onko ensimmäisessä kuvassa ollut mies myös androidi. Hän vain tuntuu niin todelliselta.

Tekoälyä ja saastepilvi

Tekesin tekoälyohjelman porukkaa oli vuonna 1986 menossa Avignoniin tekoälykonferenssiin Paavien palatsiin. Suomessa oli silloin osittainen lentolakko ja olisimme joutuneet matkustamaan Tampereen kautta.

Ohjelman johtoryhmän pj. Matti Otalan ansiosta saimme käyttöömme Koneen Mitsubishi bjsnesjetin, jolla kiisimme Tsernobylin saastepilven läpi. MATKUSTAJIA OLI YKSI LIIKAA, JOTEN JOUKON NUORIMMAINEN SAI ISTUA PERÄLLÄ VESSASSA. Ei tainnut vielä silloin olla tekniikan tohtori.

Hararin kirjat lukijan vastuulla 3

Hararin kirjamenestys on saanut hänet kirjoittamaan kolmannen kirjan. Näyttää siltä, että hän ei ehdi lukea edes omia tekstejään. Mitähän ovat nuo ”yhteiskuntatieteissä tehdyt läpimurrot”, kuva 1. 

Mitähän tämä tarkoittaa: ”ennustamaan ihmisten tekemiä päätöksiä”. 

Ja tämähän on todella suurenmoista: ”korvaamaan ihmisiä autonkuljettajina, pankkiireina ja lakimiehinä”.

Tämä on puhdasta höpöä, neurotiede on paljolti neofrenologiaa, kuva 2, Harari:

Esko Valtaoja höpsi tekoälystä

Esko Valtaojan surkea tapa kääntää asia kun hän ottaa kantaa tekoälyyn: 

Kun koneet tulevat yhä tehokkaammiksi, estääkö mikään, että jonain päivänä ne ovat yhtä älykkäitä kuin me ihmiset ja alkavat kehittää itsestään yhä parempia versioita vauhdilla, joka jättää ihmisaivot hetkessä kauas taakseen? Ja onko mitään takeita, että superälykkäät koneet suhtautuisivat meihin suopeasti?” HS

Aivotutkijat höpsivät 1

Ilmeiden tunnistaminen ei ole tunteiden tunnistamista, kuva. Aivotutkimus ei anna psykologin pätevyyttä. 

Aivoista pystytään kuvaantamaan vain puolet, koska puolet aivoista on glia-soluja, jotka eivät näy aivokuvissa. Luulisi väikkäriä väsäävän aivotutkijankin tietävän tämän: 

EEG:n lisäksi aivotutkimusta tehdään magneettikuvauksen eli MRI:n avulla. ”Mä tykkään MRI:stä, kun siinä näkee heti pään sisään. Ihminen tungetaan valtavan magneetin sisään, ja hetken päästä hänen aivonsa näkyvät ruudulla.” SK

Julkaise syötteitä