*

Ajatuksia elämän aavalta ulapalta

Me kesäsiistit suomalaiset

Jotkut pienet asiat piirtyvät muistiin. Istuin bussissa Koillis-Brasiliassa ja katselin, kun viereisen bussin ikkunasta pudotettiin reilu roskapussi keskelle aseman asfalttikenttää. Vieläkin muistan tytön iloisesti huolettoman ilmeen, kun hän päästi nyytin käsistään. Hyi, hyi, ajattelin, ei Suomessa noin.

Thaimaassa venematkalla ruokailutuokion lopuksi paikallinen nainen pudotti styrox-pakkauksen ikkunasta mereen. Ei Suomessa sentään... Muistissani on naisen pieni, syyllinen vilkaisu, kuin olisi halunnut perua tekonsa.

Laivamatkalla Myanmarissa, Andamaanienmerellä. Perillä jonotettiin ulospääsyä, kun aivan silmiemme edessä laivapojat aikoivat huoletta heittää kasan mustia jätesäkkejä mereen. Edessäni ollut tanskalaisnainen (meitä oli kolme länsimaalaista) sai hepulin ja huusi. Joku tulkkasi hätiin tulleelle kipparille mistä oli kysymys ja säkit vedettiin takaisin – ainakin siksi aikaa, että ikävät länsimaalaiset menivät. (Myanmarissa on myös kohteita, jossa panostetaan sikäläisittäin kiitettävästi siisteyteen. Kas raha puhuu. Turistit jostain syystä tykkäävät siisteydestä.)

Äskettäin menin Kaivokselassa aamu-uinnille, muutama vuosi sitten vanhaan soramonttuun ruopatulle, Vetokannaksen suositulle uimalalle. Kiitos Vantaan ulkoiluvirastolle - kyllä maksoi, mutta kannatti! Oli varhainen aamuhetki ja mitä häh! Uimalan ruohikko oli roinan ”peitossa”; tyhjiä kahvimukeja, sipsipusseja, pulloja, mehutölkkejä, mukeja, kertakäyttögrilli, makkarapusseja, oluttölkkejä… Kauniin illan rumat jäljet. Me kesäsiistit suomalaiset!

Pyrin tekemään pyöräretken kesässä. Polkiessa voi ajatella maantietason asioita ajan kanssa ja tarkkailla tietä sekä piennarta. Roskaa, roskaa, paljon roskaa… Kun tienposkessa on urheilijoiden suosima energiajuomatölkki, kysyn; mitä itsestään huolehtiva urheilija on ajatellut heittäessään sen - luontoon.

Maatamme kiertäessä olen pysähdellyt taukopaikoilla. Totta - roskasammiot ovat joskus täynnä, mutta… Eikö roskia voisi viedä seuraavalle taukopaikalle tai kotiin. Ja vanha akku tai sohva ei "unohdu" tien poskeen. En haluasi olla nipo, yritän ymmärtää; nuorilla svengaa, asioita unohtuu. Mutta sottaisilla taukopaikoilla olemme me aikuiset asialla, selvin päin.

Vaan ei hätää, kaikki hyvin Vetokannaksella. Uintilenkin aikana kivat, kelta-paitaiset vahdit saapuivat, kiertelivät aluetta ja poimivat näppärillä pihdeillään roskat, tupakan tumpitkin. Tunnin kuluttua alue oli taas puti-puts.       Olemmeko me suomalaiset oikeasti siisti kanssa, vai vain ulkoistaneet siisteyden saadaksemme hetken olla huoletta siivottomia – siivoojat siistikööt siivottomuutemme. Kehitysmaiden epäsiisteyden monista syistä yksi on se, ettei siellä ole varaa -tai halua- palkata ympäristön puhtaana pitäjiä. En puhu turistihotelleista ja niiden pihoista.

Tulee mieleen vanha, mainio neuvo: Vie mennessäs, tuo tullessa. Tuosta voisi mukailla ohjeen luonnossa ja miksi ei maanteillä sekä puistoissa liikkuville: Sen minkä jaksat viedä täytenä luontoon, jaksat kyllä tuoda tyhjänä takaisin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Vieläkö ruotsinlaivoilta työnnetään kaikkea moskaa yöllä mereen?

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Täh, onkos tuollaista päässyt tapahtumaan? Varmasti joskus. Haluan uskoa, että ajat ovat muuttuneet ja ainaakaan ruotsinlaivoilla ei enää. Mitä Itä- ym. lähimeriin tulee, ongelmana lienevät "mukavuuslippulaivat". Vaikka siisteyden siemen lienee kylvetty, kyllä kehytysmaissa paikoin tilanne on paha. Eikä siellä ole noita "keltapaitaisia" tyttöjä ja poikia, jotka putsaavat huolettomien jäljet.

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Olen nähnyt monta kertaa kun yöllä sadottain pahvilaatikoita ja muuta moskaa työnnetään laivasta ulos suoraan mereen. En tosin ole matkustanut enää viimeiseen kymmeneen vuoteen, mutta siihen asti joka matkalla näin tapahtui, kun baarit menivät yöllä kiinni.

Käyttäjän peevee912 kuva
Eeva Vallius

Minä olen ollut huomaavinani, että Suomessa on kasvanut uusi sukupolvi, joka ei osaa siistiä jälkiään. Eikä se nykynuorten syy yksin ole. Mitäs ei kukaan opeta eikä vaadi. Minunkin ikäluokalleni tätä vastuuta piti tolkuttaa vuosikymmenet ennen kuin omatunto jokaikisen roskan pudotusaikomuksen myötä alkoi hälyttää.

Koiraa metsissä juoksuttaessa keräilenkin joutessani kakkapusseihin tölkkejä ja karkkipussukoita - vaikken millään toisten jälkiä viitsisi. Ehkä ei pitäisi? Luulevat roskaajat tosiaan, että metsissä kulkee siivojat heidän perässään.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

70-luvulta muistan, miten veneillessä saarenrannasta kerättiin kiviä jotka sitten pantiin roskapussin pohjalle ja pussi dumpattiin syvänteeseen. Oli ympäristöteko, viedä roskis pois saaresta. Öljnvaihdon yhteydessä jäteöljyn sopi laskea yli laidan, "meri on suuri, se hoitaa".

Aika paljon on asenteet muuttuneet ja parempaan suuntaan.

Käyttäjän jussiosmola kuva
Matti Jussi Korhonen

Joo, kyllä asenteissa on tapahtunut muutosta ja hyvään. Veineilevä ystäväni tökki oluttölkkeihin reikiä. Hänen mukaansa se nopeuttaa huomattavasti niiden "maatumista". Mereen taisi nakella. Ei kai jaksanut tuoda niitä tyhjinä kotiin - mutta ajatus oli kaunis.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset